* MONIKULTTUURINEN KÄSITYÖ 2003 - 2005 -HANKE
* HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2003 - 2004
* MONIKULTTUURINEN KÄSITYÖ -TYÖPAJAKOULUTUS 2005
* MONIKULTTUURINEN KÄSITYÖ - PERUSKOULUTUS 2006

Koulutuksen tavoitteena on ollut, että kaikki osallistujat
- tutustuvat monikulttuurisen Suomen keskeisiin vähemmistöihin ja heidän käsityökulttuureihinsa.
- tuntevat maahanmuuttajatyön pääpiirteet valtakunnallisesti ja löytävät paikallistason yhteistyökumppanit kehittämistarpeineen
- ymmärtävät kulttuurituntemuksen merkityksen maahanmuuttajien opetuksessa ja omaksuvat valmiuksia toimia yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa
- soveltavat uussuomalaisista käsityölulttuureista saatuja ideoita käytännön opetustyöhön

Koulutus oli suunnattu kansalais- ja työväenopistoissa toimiville käsityönopettajillle.

Koulutusten lisäksi Monikulttuurinen käsityö - peruskoulutus 2006 hankkeessa tuotettiin oppimateriaalia kansalaisopistojen käsityönopettajille. Opetustyö kentällä sai tukea myös Ylen opetustelevision KÄSITYÖN KIELI -sarjasta. Hankkeen lopussa järjestettiin vielä seurantatapaaminen, jossa tarkasteltiin hankkeen onnistumista ja aikaansaanoksia.

Monikulttuurinen käsityö 2003–2005 -hanke

Aloitushankkeen tavoitteena oli edistää etnisiä suhteita käsityö-kulttuurin keinoin. Näin haluttiin tehostaa käsityön käyttöä maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa ja nostaa esiin heidän mukanaan tuomansa käden taidot rikastuttamaan suomalaista kulttuuria. Hankkeessa haluttiin myös tukea naisten inhimillistä arvokkuutta, luoda pohjaa kieliopinnoille ja rohkaista vuorovaikutukseen. Kantaväestön asenteisiin hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan tiedotuksen, näyttely- ja työpajatapahtumien kautta, joiden sisällöt rakennettiin kiinnostamaan sekä suomalaisia että tänne muuttaneita käsityön taitajia.

Monikulttuurinen käsityö

Käsityöllä on tilausta erityisesti maahanmuuttajanaisten kotouttamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan erilaista käden taitoihin liittyvää osaamista, josta suomalaisilla on vähän tietoa. Kuitenkin kotimaassa hankitut taidot ja taipumukset voisivat toimia avaimena mielekkääseen toimintaan uudessa kotimaassa ja parhaimmillaan johtaa työllistymiseen. Käsityön avulla voitaisiin saada vuorovaikutuksen piiriin myös vanhemmat ja/tai luku- ja kirjoitustaidottomat naiset.

Suomessa on paljon käsityöalan ammattilaisia; ohjaajia, opettajia ja yrittäjiä, joilta puuttuu tietoa ja ammattitaitoa maahanmuuttajia ja vähemmistökulttuureja koskevissa asioissa. Käsityö on kyllä mukana vastaanottokeskusten ja erilaisten projektien ohjelmissa, mutta usein käsityön ammattimainen ohjaus puuttuu. Käsityöalan asiantuntija kykenee rakentamaan siltaa maahanmuuttajan edustaman ja suomalaisen käsityökulttuurin välille.

Yhteistyössä kotouttamistyön ja käsityön asiantuntijoiden kanssa voidaan maahanmuuttajan taidot ja taipumukset tunnistaa ja ohjata hänet jatkokoulutuksen kautta mahdolliseen työllistymiseen. Tarvitaan kattavaa tietoa maahanmuuttajien Suomeen tuomista taidoista sekä käsityöalan ammattilaisten; opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutusta eri tasoilla. Tiedotuksen ja näyttelyiden avulla syntyy vuorovaikutus myös käsityöstä kiinnostuneeseen suureen yleisön kanssa.

Kulttuuriteemaryhmä / Nea Pitkäsen laatima osaselvitys

Vastaanottokeskusten käsityötoimintaa kartoittava selvitys liittyy valtakunnalliseen Kansalais- ja työväenopistojen liiton KTOL hallinnoimaan ja opetusministeriön rahoituksella käynnistettyyn Monikulttuurinen käsityö 2003-2005 hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehostaa käsityön käyttöä maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Voit avata ja lukea Osaselvityksen itse valitsemassasi formaatissa - klikkaa valintasi mukaan alla olevia tekstirivejä:

* Osaselvitys .pdf-tiedostona (295kt)
* Osaselvitys Flashpaper-tiedostona (125kt)
* Osaselvitys Word-dokumenttina (153kt)

KÄSITYÖ OSANA VASTAANOTTOKESKUSTEN OPINTO- JA TYÖTOIMINTAA
Vastaanottokeskusten käsityötoimintaa kartoittava selvitys liittyy valtakunnalliseen Kansalais- ja työväenopistojen liiton KTOL:n hallinnoimaan ja opetusministeriön rahoituksella käynnistettyyn Monikulttuurinen käsityö 2003-2005 hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehostaa käsityön käyttöä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Selvityksen on laatinut Nea Pitkänen.

Vastaanottokeskusten käsityötoiminnan kartoituksessa oli tavoitteena selvittää, kuinka niiden käsityötoimintaa voidaan edelleen kehittää tiivistämällä yhteistyötä paikallisten käsityö-, opetus- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa. Kartoituskäynnit tehtiin heinäkuussa 2003 viiteen erilaiseen ja eri kulttuurialueella sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

• Punkalaidun - maatalousvaltaisessa Satakunnassa
• Joutseno - itäisen karjalaisen kulttuurin alueella
• Vaasa ja Oravainen - läntisen ruotsinkielisen kulttuurin alueella
• Tampere - laaja kaupunkikeskus

Suomessa on noin 100.000 ulkomaalaista, joista vain noin viidesosa on tullut maahan turvapaikanhakijana tai kiintiöpakolaisena. Kolmannes ulkomaalaisista tulee Suomeen avioliiton kautta, kolmanneksella on mm. perhesiteitä. Nykyään oleskelulupa myönnetään noin joka viidennelle hakijalle. Suurin osa maahan jäävistä muuttaa asumaan Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.

Poliisi tai rajaviranomainen ohjaa Suomesta turvapaikkaa pyytäneen vastaanottokeskukseen, joita on 15 eri puolilla Suomea. Suurin osa keskuksista on aloittanut toimintansa noin 10 vuotta sitten, ja kukin majoittaa keskimäärin 100 - 150 henkeä.

Henkilökuntaan kuuluu tavallisimmin hallinnon lisäksi sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja pakolaisohjaajia. Heillä on usein tukenaan myös vapaaehtoistyöntekijöitä.

Vastaanottokeskukset huolehtivat turvapaikanhakijoiden tilapäisestä majoittamisesta ja muista välttämättömistä tukitoimista, kuten toimeentulotuesta, tulkkipalveluista sekä sairaan- ja terveydenhoidosta. Ne järjestävät myös opinto- ja työtoimintaa. Ajatuksena on suojan ja turvan antamisen lisäksi tukea turvapaikanhakijoiden toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä hakuprosessin aikana, joka kestää keskimäärin 13 kk. Pisimmät majoitusajat voivat olla kolme - viisi vuotta. Turvapaikkaa odotettaessa hakijalle voidaan maksaa toimeentulotukea, jonka suuruus on sidottu opinto- ja työtoimintaan osallistumiseen.

Osaselvitys on laadittu Monikulttuurinen käsityö 2003 - 2005 -hankkeessa
Kulttuuriteemaryhmä / Nea Pitkänen